sunnuntaina, heinäkuuta 30, 2017

Hiuspulma

Olen taas miettinyt, että laittaisinko lisäkkeet hiuksiin vai en. Nämä on näinkin kyllä kivat, mutta toisaalta lisäkkeiden kanssa olisi tavallaan näyttävämpi. Lisäksi kaipaan sitä, että voin laitella kampauksia hiuksiini ja sitoa ne suorastaan naurettavan isolle nutturalle pääni päälle.

Viimeksi ongelma oli siinä, että lisäkkeet oli niin valkoiset, että omia hiuksia piti vaalentaa kauhean usen, että ne pysyivät samanvärisinä lisäkkeiden kanssa. Lopputuloksena oli se, että hiukseni rupesivat katkeilemaan liiasta vaalennuksesta. Nyt tekisin toisinpäin ja tekisin lisäkkeistä hieman kellertävämmät ja vaaleanpunertavat, että ne ei erottuisi kauheasti omista hiuksistani eikä minun tarvitsisi altistaa hiuksiani jatkuvalle värjäykselle.



I am again thinking of putting extensions  hair or not. These are pretty good, but on the other hand, with the extensions , it would look a little more spectacular. I also want to be able to put hairdos on my hair and tie them to a ridiculously big bun over my head.  

The last time problem was that the extensions were so white that my own hair had to be lighten the terribly often that they remained in the same color with the extensions. The end result was that my hair began to break off for excessive bleaching . Now I would do the other way and make the extensions a lighty yellow and pinkish so they would not stand out terribly from my own hairs and I would not have to expose my hair to continuous dyeing.


lauantaina, heinäkuuta 29, 2017

Helppo suklaa-banaanileivos

Eräänä päivänä töistä tullessani teki mieli jotain hyvää ja päätin tehdä jotain helppoa naposteltavaa. Kaupasta tarttui mukaani siis:
  • suklaalevitettä (Nutella)
  • lehtitaikinaa
  • banaaneja
Leivosten valmistus on helppoa.  Taikinalevylle levitetään suklaalevitettä ja toiseen päähän pilkotaan banaania. Levy taitetaan kaksinkerroin ja halutessa voi tehdä muutamia viiltoja pintaan. Leivokset laitetaan uuniin taikinalevyjen ohjeen mukaiseen asteeseen ja annetaan olla, kunnes pinta on kauniin ruskea.



One day when I come to home from work I felt like eating something good and decided to do some easy pastry. So from  shop I got:  
  • Nutella    
  • puff pastry   
  • bananas
It's easy to make this pastry. The Nutella is applied to the puff pastry and the banana is sliced at one half of it. The pastry sheet is folded and if desired you can make a few cuts to the surface. Pastrys are placed in the oven according to the instructions of the puff pastry and  baked until the surface is golden brown.

perjantaina, heinäkuuta 28, 2017

Vaaleat hiukset (taas)

Ai niin. No kuten viime postauksessa näkyy niin olen vaalentanut taas hiukseni. Vaaleat hiukset on mielestäni jotenkin käytännöllisemmät, kun tummemmat värit ja lisäksi ne on tavallaan klassiset.

Syy miksi ne ovat mielestäni käytännölliset on se, että hiusten kasvaessa tyvikasvu on tummempi, kuin vaalennettu osuus, joten tyvikasvu ei näytä kaljuuntumiselta. Tavallaan tumma tyvi vaaleissa hiuksissa on mielestäni hyvännäköinen.Vaaleita hiuksia varioiden mietin, että voisi kokeilla taas jotain pastellisävyjä, kuten vaaleanpunaista tai persikan sävyjä. Niissäkään tumma tyvi ei olisi aivan kauhea.


Well as you can see in the previous post so I bleached my hair again. In my opinion, light hair is somehow more practical than darker colors and they are kind of classic. 

The reason why I think it is practical is that when the hair grows, the roots are darker than the whitened part, so roots does not appear to be bald (if root is lighter it kind of looks like the personis going bald). In a way, a dark drift in light hair is, in my opinion, good-looking. I think I might try some pastel shades like pink or peach shades. 

tiistaina, heinäkuuta 25, 2017

Sotahuuto -17

Täällä on ollut taas hiljaista, kun olen valmistautunut ja käynyt tapahtumaan. Tämä tapahtuma oli Sotahuuto, joka on siis pohjoismaiden suurin boffaus (pehmomiekkailu) tapahtuma. Jos boffaus ei ole terminä tuttu niin tässä olisi wikipediasta poimittuja tekstejä selittämään, että mistä on kyse:

"Yleisesti vakiintuneiden sääntöjen mukaan osuma päähän tai keskivartaloon on tappava. Myös molempien käsien tai jalkojen menettämisestä seuraa kuolema. Mikäli osuma tulee raajaan, ei raajaa saa tämän jälkeen käyttää. Esimerkiksi jalkaan tulleen osuman jälkeen jalalle ei saa laskea painoa, vaan haavoittuneen tulee joko käydä taistelemaan polvilleen tai hyppiä toisella jalalla. Käteen tulleen osuman jälkeen aseen saa nopeasti vaihtaa terveeseen käteen, jonka jälkeen haavoittunutta kättä ei saa käyttää. Harrastus ei pyri simuloimaan realistista taistelua, vaan on itsenäinen pehmustetuilla aseilla käytävä laji. Boffaus on ennen kaikkea tekniikka-, ei voimalaji."

"Suomessa on noin 40–60 ryhmää, jotka boffaavat enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Ryhmiä on lähes jokaisessa suuremmassa kaupungissa. Lisäksi boffausta harrastetaan erilaisilla treenileireillä ja taistelutapahtumissa. "

Lisää wikipediassa täältä:https://fi.wikipedia.org/wiki/Boffaus 

Tänä vuonna tapahtuma vietettiin Puumalassa. Täältä Rovaniemeltä matka ei ole mikään ihan lyhyt. Onneksi pääsin tapahtumaan ja takaisin muilta sotahuutajilta. Mennessä Valkoisen kaartin ihmiseltä ja Rovaniemelle pääsin takaisin Rottain klaanin autossa. Olin takaisin maanantaina joskus kuuden aikaan aamulla. Nukuin tunnin ja menin töihin. Ihmeen hyvin sain nukuttua autossa ja virkistyin tunnin unilla, kun oli viettänyt viikonlopun hyvässä seurassa metsässä ja nukkunut puolijoukkueteltassa muun ryhmän (Perkeleen kohortin) kanssa. Laskeskelin, että siitä kun olen viimeksi itse boffannut alkaa olla jo kuusi vuotta aikaa, mutta olen useampana vuotena liikkunut mukana kuvaamassa ja treeneissä olen häärännyt keittiön puolella. 

Viikonloppuun kuului siis metsässä liikuskelua, paljon kuvaamista, jalkoihin jäämisen välttelyä, hyvää seuraa, uusia juttukavereita ja tuli keskusteltua hyvin syvällisistä asioista, siitä kuinka muumilaakson tarinat kertoo oikeasti vaan Rovaniemestä, missä kannattaa vierailla Islannissa (sain vinkin hyvinkin kiinnostanan oloisesta museosta) ja tapahtumaan liittyvistä asioista sekä vahdettiin kuulumisia.











 Here has been quiet again, when I am prepared, and visited in the event. This event was Sotahuuto, which is the biggest boffering event in the Nordic countries. If boffing is not familiar with the term, here would be texts extracted from Wikipedia to explain what it is all about: 

 "According to generally accepted rules, a hit on the head or middle body is deadly, as well as the death of both hands or legs, and if the collision becomes limb, then the limb is not to be used afterwards, for example, the leg can not be weighed, Person have to kneel or jumps on one leg. After a hit, the weapon can swiftly switch to a healthy hand, after which the wounded hand can not be used, hobby does not try to simulate a realistic fight, but is an independent cushioned weapon, Boffaus is about tecnique, not a power . " 

 "There are about 40 to 60 groups in Finland who are more or less regular, groups in almost every bigger city, and boffing is practiced in various training and fighting events."

 Here is link to English wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Foam_weapon

This year, the event was held in Puumala. The trip from Rovaniemi to Puumala is not anything short. Fortunately, I got to the car ride there and back from other "warriors". I was back in Rovaniemi on Monday sometime six o'clock in the morning. I slept an hour and went to work. I was pleasantly surprised That I was not really tired because I was sleeping in the car and rested about an hour before work. 

I calculated that from when I last boffannut myself is about six years, but I've been taking pictures for several years and the trainign of our group and I have been helping in the kitchen. This weekend, however, included a lot of photographing, wandering in the woods, good company, new friends and discussions about very deep things, how Moomin stories really tell you about Rovaniemi, where to visit Iceland (I got a very interesting suggestion about the museum).


maanantaina, heinäkuuta 17, 2017

Laiskan koristelut kynsiin

 En ole koskaan ollut hyvä käyttämään kynsilakkaa. Tai käytin ala- ja ylä-asteella, että en pureskelisi kynsiäni niin paljon. Nykyisin teen niin paljon käsilläni kaikenmoisia askarteluja ja teen juuri niin kuin ei pitäisi ja käytän kynsiäni työkaluina, joten kynsilakka pysyy minulla hyvänä maximissan kaksi päivää, niin en jaksa vaivautua asian kanssa. Näihinkin on poikkeuksina vaalea aluslakka, joka saa kynnet näyttämään vähän huollitellummille ja joskus erittäin harvoin käytän punaista kynsilakkaa. Vielä harvemmin teen mitään erityisempiä koristeluja. 

Nyt tein kuitenkin laiskan ihmisen koristelun kynsiin. Laitoin vaaleaa aluslakkaa ja siihen kynsinauhan lähelle siveltimellä tökkäsin punaiset pallerot.

Esittelykuvia ottaessani muistin erään asian mikä opittiin valokuvaamisen kurssilla: Käsien kuvaaminen on erittäin vaikeaa, koska kädet näyttävät lähikuvissa aina vähän oudoille. Näiden kuvien jälkeen en voi sanoa muuta kuin olevani täysin samaa mieltä.


Lazy nail decorations
 
I've never been good at using nail polish. Or I used the elementary school and junior high school so I would not chew my nails so much. Nowadays I do so much with my hands: all kinds of crafts and I do what I should not and use my nails as tools, so my nail polish stay good for a maximum of two days so I can not bother with it. Apart from pale base coat, which makes the nails seem more well-maintained and sometimes I use a red nail polish. Even less often I do any more special decorations. 

 Now, however, I made a lazy person's nail decorations. I put on a light base and made red dots near cuticle. 

While taking pictures of the nails I remembered one thing that was learned in the course of photography: Hands are very difficult  to present in photographs because hands seem always a bit odd in close-ups. After these pictures, I can not say anything other than to fully agree.

sunnuntaina, heinäkuuta 16, 2017

Ikäisekseen pukeutunut

 Syntymäpäiväpostauksessa olikin jo kuva tästä asusta. Tämä paita on oikeasti miesten lyhythihainen kauluspaita kokoa xxxl ja vaitsin sen kolmenkymmenen päivän haasteeseen, jossa pidettiin kuukauden ajan haluamaansa vaatetta. Asukokonaisuuteen kuului tällä kertaa myös huivi, kirpputorilta hankitut kengät, lahjaksi saatu jokerikassi ja  aurinkolasit, joissa on kehyksissä kissan korvat. Eli yksinkertainen, mukava ja ei ehkä voisi sanoa ikäisekseen pukeutumiseksi...mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan.


In the birthday post was already an image of this outfit. This shirt is really a men's short-sleeved shirt size xxxl andit was the one I was using for the thirty-day challenge where I kept one cloth for a month. The outfit incudes scarf, shoes from the flea market, joker-bag, and sunglasses with the ears of the cat.So simple, comfortable, and maybe not what you could say dressing as my age ... what ever it means.

torstaina, heinäkuuta 13, 2017

P***** nätissä paketissa

Yhden vaatekuvan yhteydessä sanoin, eräistä housuista, että ne oli älyttömän hyvät. No totuus paljastui viidennellä käyttökerralla, kun vyölenkit ja haarat olivat hajonneet täysin normaalissa käytössä. Huom! Tuotetta oli käytetty viisi kertaa.

Itseasiassa kaikki kolme kesällä ostamaani vaatetta ovat  hajonneet oikeastaan heti. H&M ei ole yleensäkään ollut mikään luotettava paikka ostaa, jos tahtoo kestävää (tuotetta ja kehitystä), mutta viimeksi ostetusta paidasta avautui saumat tosiaan jo toisella käyttökerralla.

Guns N' Rosesin keikalla hankin t-paidan ja siinä olikin reikä sivusaumassa ihan alunperinkin. Tämä oli kyllä oma moka. Olisi pitänyt tarkistaa asia, vaikka sitä jonoa olikin takanani niin paljon.

Nyt minulla on vakaasti semmoinen olo, että lopetan täysin halpismerkkien oston ja siirryn kotimaisiin tuotteisiin ihan senkin vuoksi, että niistä on mahdollista tehdä reklamaatiokin helpommin, kuin ulkomaille. Toinen minne siirryn takaisin hankkimaan vaatteeni on kirpputorit. Jos se hajoaa niin ei ärsytä niin paljon ja yleensä jos tuote on kirpputorilla hyväkuntoinen ja vanha niin se kestää myös tulevaa käyttöä. Minun usko vaateteollisuuteen alkaa olla mennyt. Tässä ei ole järkeä. Ei kukaan järkevä ihminen syydä rahojaan kertakäyttövaatteisiin jatkuvasti ja odota, että ne onkin yhtäkkiä kestäviä.



On one of the posts, I said that one jeans were amazing. But the truth was revealed in the fifth times I wore them. Then the belt loops and the legs were completely fall apart in normal use. NB! The product had been used five times.

In fact, all three clothes purchased in the summer are actually broken off right away. H & M has generally been no reliable place to buy if it wants durable (product and development), but I did buy a shirt and  that shirt's seam did unwind in second use.

At the Guns N ' Roses gig I bought a t-shirt and there was a hole in the side seam just in the beginning. But that was my mistake. It should have been checked, even though there was so much queue at the shop.

Now, I have very strong feeling that I will completely stop purchasing cheap clothes and go to finnish products, just because it is easier to do the complaint than abroad if needed. Another where I start to get my clothes is flea markets. If it breaks down, it does not irritate so much and usually if the product is in a flea market are in good condition and old, it will usually last for future use. My belief in the clothing industry has gone. This (so shitty made products) does not make sense. No rational person does not use their money on disposable clothing over and over again and think that they magigly last.

keskiviikkona, heinäkuuta 12, 2017

Suomen kesän vaatteet

Vähän viileämpänä ja sateisena päivänä asuni oli tämä. Tuota takkia käytän paljon. Oikeastaan se taitaa olla ainoa takki mitä olen käyttänyt tänä kesänä. Se on kirpputorilta ja merkiltään Amis.

Koska suomen kesä on semmoinen kuin on, niin jouduin käyttämään kynsikkäitä ettei sormilleni olisi tullut kylmä. Olen miettinyt, että pitäisi tehdä hyvästä puuvillalangasta kesäksi omat käsineet, pipo ja huivi ettei tarvisi käyttää villaisia tai keinokuituja ympäri vuoden.



On a little cooler and rainy day my clother were this. I use this jacket  a lot. I think this is he only jacket that I have been usin this summer. It is from the flea market and the label is Amis.  

Since the summer of Finland is like it is, I had to use fingerless mittens to keep my fingers warm. I've been thinking, that I should make own cotton gloves, hat and scarf for summer,  so I would not need to use wool or synthetic fibers throughout the year.

tiistaina, heinäkuuta 11, 2017

Syntymäpäivä

 Minulla oli syntymäpäivä viikonloppuna. Illalla/yöllä oli ensin illanistujaiset pienellä porukalla ja seuraavana aamuna makoilin parvekkeella lukemassa ja join irish coffeeta. Myöhemmin meillä oli Värinä kellarissa pieni kokous missä suunniteltiin Rovaniemen taiteiden yötä. Kotimatkalla kokouksesta ostin pizzatarvikkeet ja tein itselleni pizzan, jota minun oli tehnyt mieli koko päivän.


 I had birthday on the weekend. In the evening / night, first we had a small party and the next morning I did lie at my balcony reading and join the Irish coffee. Later, we had a small meeting in the basement of the "Värinäkellari" where we planned Rovaniemi's night of art was. While walking home, I bought stuff for pizza because I had wanted pizza all day.

maanantaina, heinäkuuta 10, 2017

Seikkailu Hämeenlinnasta Rovaniemelle

Kun oltiin katsomassa Guns n' rosesia, niin keikan jälkeen nukuttiin miehekkeen kanssa autossa ja aamulla minun oli tarkoitus hypätä junaan ja tulla Rovaniemelle. No ensinnäkin aamulla alkoi naisten ongelmat ja olo oli kuin olisi vatsaan potkaistu. Sitten huomasin, että seuraava juna missä on tilaa lähtee vasta klo 20:48 ja on pohjoisessa klo 07:14. Ei se mitään, ajatteli, että kävelisin siitä sitten suoraan töihin. Mieheke  odotteli junaa jonkin aikaa minun kanssa. Oltiin autossa ja kuunneltiin musiikkia (minä nukuin että en kuole). No siinä oleillessa huomattii, että auton akusta loppui virta. Onneksi oli avuliaita ihmisiä paikalla. Kun auton sai käyntiin niin A-P lähti Joensuuhun, ettei auto hyytyisi taas ja minä jäin odottelemaan junaa rautatieasemalle vielä melkein neljäksi tunniksi. 

Istuin  asemalla olevassa ravintolassa lukemassa ja juomassa kahvia, kun kuulin miten joku nainen ihaili kaverilleen "miten aivan ihanat hiukset tuolla naisella on". Jatkoin lukemista ja seuraavaksi kuulin että "miten ne on tuon näköiset. onko nuo kiharat vai rastat. Minun kummitytöllä on rastat. Se on semmoinen söpö peikkotyttö". Minulla meni hetki tajuta, että  minä olin tämä nainen, jolla on ihanat hiukset. Juttelin hetken naisten ja ravintolan henkilökunnan kanssa. Lopulta pääsin junaan ja nukkumaan. 

Heräsin siihen tietoon, että juna on törmännyt autoon. Kuski kuulemma pääsi onneksi omin avuin autosta ulos, mutta juna olisi ainakin puolitoista tuntia myöhässä. Laitoin työporukalle viestiä tulen kunhan juna on perillä. Sain vastauksen, että eikö minulla ala työt vasta ensiviikolla. No pääsin sijaiseksi sairaslomalaiselle heti seuraavana päivänä. Noin minulla alkoi tämä kuukausi.





When I was watching Guns n 'Roses, after a gig, I slept with my boyfriend in the car and in the morning I was about to jump on the train and go to Rovaniemi. Well, first, in the morning, the problems of women started and the feeling was like kicking the stomach. Then I noticed that the next train where there has room will leave until 20:48 and is in the north at 07:14. It did not matter, I thought I would walk straight to work. My boyfriend waited for the train for some time with me. We were in the car and listened to music (I slept so I would not die to pain). Well after some time we noticed that the car battery was dead. Fortunately, there were helpful people close. When the car started again, A-P went to Joensuu and I was waiting for the train at the train station for almost four hours. 

I sat in a restaurant at the station reading and drinking coffee when I heard how a some woman admired to her friend " oh! how beautiful hair that woman have". I went back to reading and then I heard that "how they look like that, whether they are curls or dreadlocks, my goddaughter have dreadlocks". Then I did realize that I was this woman with beautiful hair. I talked a while with the women and restaurant staff. Finally I got to the train and went to sleep.   

I woke up to know that the train had come across the car. Luckily, car driver was fortunate enough to get out of the car with her own, but the train would be half an hour late. I put a message to the work that I will be late. I got the answer that I did not had work until the next week. 

This is how my month started.

sunnuntaina, heinäkuuta 09, 2017

Guns N' Roses

Kuvat on taas puhelintasoisia, koska Järkkäriä ei tapahtumaan saanut viedä. Mutta Olin katsomassa Gun N' Rosesia ( Michael Monroeta ja The Darkness:ia) Hämeenlinnassa  noin viikko sitten. Paikalla oli 55 000 ihmistä mikä oli minun mielestäni ehkä hieman liikaa tilaan nähden, mutta se voi johtua ihan vaan siitä, että en tykkää yleensä olla ihmismassan keskellä. 

Oltiin miehekkeen kanssa aikaisin paikalla, ostettiin paidat ja keräilygrafiikkaa ennen kuin mentiin sisälle. Ensimmäisenä suunnattiin tietysti ostamaan ruokaa ja lonkerot. Ihmisiä ei ollut vielä kauheasti ja nautiskeltiin elämästä nurmikolla istuen. Siirryttiin lavan eteen, että mieheke saisi hyvän paikan. Istuskeltiin aitaa vasten ja kuunneltiin turvamiehiä, joista joku huomasi miten ihmismassassa jollain vilahti pipari. Hetki sitä naurettiin ja mietittiin mitenköhän se on tapahtunut, mutta ei viitsitty järjestysmieheltä asiasta tarkemmin kysyä. 

En itse halunnut jäädä etuosaan ja kaikista eniten ihmisiä sijaitsevalle alueelle, joten lähdin kun Ihmismassassa sai vielä liikuttua taaksepäin. Huomasin, että anniskelualue oli niin täynnä että piti varoa ettei tallaa kenenkään varpaille tai nurmikolla istuvan kädelle. Päätin siis, että en tarvitsekaan mitään anniskelualueelta, vaan menin ostamaan metrilakua ja istumaan väljemmille vesille ensimmäisten bändien ajaksi. Pääesiintyjää odotellessa hivuttauduin seisomaan lähemmäs lavaa ja jämähdin paikkaan, missä minun takana oli tauotta huutava nainen, jonka älämölöstä tuli mieleen joku sims hahmo ja edessäni oli kolme ympäripäissään olevaa keski-ikäistä pariskuntaa, jotka bändiä fiilistellessä meinasi moneen otteeseen kaataa muita paikalla olevia tai kaatua muuten päälle. Olin siis kokoajan hieman varuillani, ettei itseeni satu muiden riehuessa.

Yleisesti yleisö oli hyväntuulista ja ihmismäärä ei oli ollut itselleni niin ahdistava. Varsinkin, kun humalaisista pariskunnista alkoi puhti loppua ja he rauhoittuivat hieman. Sitten pystyin itsekin keskittymään ja nauttimaan enemmän itse keikasta. Guns N' Roses soitti pitkään ja melkeinpä kaikki tunnetuimmat biisinsä ja paljon balladeja. Onnekseni sain rauhassa kuunnella ja keskityä This I love biisiin, joka on ehdottomasti oma suosikkini kyseiseltä bändiltä. Yleisesti esiintyjät olivat vain edukseen ja esiintymisessä ei ole minulta moitittavaa. Onneksi olen tämän saanut kokea. Ei ole kovin montaa bändiä, jonka näkeminen livenä kiinnostaa. Nyt saan ruksittua tämän yli ja odotella, jos pääsisi näkemään vielä Billy Talentin ja Kornin joskus.

PS. Muistakaahan pitää hauskaa, mutta älkää viekö tapahtuman nautittavuutta muilta.






The pictures are again on the phone level because camera was not allowed in event. But I was watching Gun N 'Roses (also Michael Monroe and The Darkness) in Hämeenlinna About a week ago. There were 55,000 people in the event, which I think might be a little too much compared to the area, but it can only feel like it to me because I do not like to be in the middle of the mass of people. 

We came in the early place, bought shirts and collecting graphics before we went inside. Of course, the first course was to buy food and drinks. There were not yet a lot of people and were enjoying life sitting on a lawn. Then we moved to the front of the stage to get a good place from the front for my boyfriend. As we were waiting we sat up against the fence and listened to the security men, one of them saw how in the crowd some woman accidentally flashed her privates. I started laughing and wondered how it happened, but we did not ask more specifically how did it happened. 

I did not really want to stay in the front in the area with most of people, so I left back. I noticed that the drinking area was so full that you had to be careful not to step on anyone's toes. So I decided that I did not need anything from the drinking area, and I went to buy candy and sit on the lawn while the first bands played. While waiting for the Guns N' Roses, I dared to stand closer to the stage and I had a yelling woman behind me who sounded like a Sims character. In general, the crowd was cheerful and being in the crowd had not been so distressing to me. Guns N 'Roses played for a long time and almost all of his most famous songs and lots of ballads. I was lucky to listen to and focus on "This I love" song, which is definitely my favorite song of Guns N' Roses. In general, the performers were only good and there is no criticism of the performances. Fortunately, I have been able to experience this. There are not so many bands that feel that I need to see live. Now I can get over this and wait for seeing Billy Talent and Korn.